Kun maalämpökaivoa ei saa porata: syyt ja vaihtoehdot

Päivitetty 2.11.2026. Lukuaika noin 3 min.

Maalämpökaivon estää yleensä pohjavesialue, liian lyhyt etäisyys tontin rajaan tai muihin kaivoihin tai maanalainen rakenne. Ympäristöministeriön oppaan suositus on 7,5 metriä tontin rajasta, joten alle 15 metriä leveällä tontilla kaivo vaatii yleensä naapurin suostumuksen tai vinon porauksen. Jos kaivo ei onnistu, ilma-vesilämpöpumppu on Motivan mukaan usein käytetty vaihtoehto, koska se ei tarvitse kaivoa eikä muuta lämmönkeruuputkistoa.

Mikä voi estää porauksen?

Este on yleensä jokin näistä. Kunnat soveltavat sääntöjä eri tavoin, joten kysy asiaa omasta kunnasta, ennen kuin hylkäät maalämmön. Luvan hakeminen on kuvattu sisarsivustomme Maalämpöarvion oppaassa maalämmön luvista.

• Pohjavesialue. Tämä on vaikein este. Mikkelin ohjeessa kaivot ovat pohjavesialueilla yleisesti kiellettyjä, ja Turussa vesiluvan hakijat ovat saaneet enimmäkseen kielteisen päätöksen.
• Vedenottamon lähialue. Näille alueille lupia ei yleensä ole annettu. Jos aluetta ei ole määritelty, ympäristöministeriön opas pitää ohjeellisena rajana 500 metriä vedenottamosta.
• Kapea tontti. Kaivon pitää mahtua riittävän kauas rajoista ja rakennuksista, kuten seuraavassa kohdassa lasketaan.
• Naapurien kaivot. Suositus on 40 metriä kallioporakaivosta, 20 metriä rengaskaivosta ja 15 metriä toisesta energiakaivosta. Tiiviillä alueella naapurin kaivo voi viedä ainoan sopivan paikan.
• Maanalaiset rakenteet. Tunneleista ja luolista suositus on 25 metriä, ja Turun keskustassa on porauskielto maanalaisen kaavan vuoksi.
• Pilaantunut maa tai kaatopaikka. Kumpikin voi estää porauksen, joten asia kannattaa selvittää viranomaiselta ennen hanketta.
• Kalusto ei pääse paikalle. Porauslaitteen pitää päästä kaivon kohdalle, ja tämän arvioi porausyritys.

Etäisyydet ovat ympäristöministeriön vuoden 2013 oppaasta. Se viittaa vanhaan lakiin, mutta Turun ja Mikkelin vuosien 2025 ja 2026 ohjeissa on pääosin samat luvut.

Mahtuuko kaivo tontille?

Se riippuu ennen kaikkea tontin leveydestä. Kun suositus on 7,5 metriä kummastakin rajasta, alle 15 metriä leveälle tontille ei mahdu suosituksen mukaista kohtaa. Mikkeli kehottaa varaamaan 10 metriä, koska porauskalusto on iso eikä reikä aina kulje täysin suoraan. Silloin leveyttä tarvitaan 20 metriä.

Lisäksi kaivo ei saa olla liian lähellä taloa, sillä rakennuksesta suositus on 3 metriä. Ministeriön opas toteaa, ettei suosituksia voi aina soveltaa sellaisenaan pienillä tonteilla, ja neuvoo silloin harkitsemaan tilannetta tapauskohtaisesti. Tien varrella asuvan kannattaa tarkistaa myös maantien suoja-alue, joka on valta- ja kantateillä ministeriön oppaan mukaan pääsääntöisesti 30 metriä ja alemmalla tieverkolla yleensä 20 metriä.

Voiko esteen kiertää?

Etäisyyteen liittyvän esteen voi usein ratkaista. Pohjavesialueella se on selvästi vaikeampaa.

• Naapurin suostumus. Mikkelissä ja Turussa kaivon voi porata suositusta lähemmäs naapurin kirjallisella suostumuksella. Mikkelin ohjeen mukaan suostumus rajoittaa naapurin omaa tulevaa kaivoa, ja ilman sitä lupaa ei voi myöntää.
• Vinoreikä. Etäisyys rajaan voi ministeriön oppaan mukaan olla suositusta pienempi, jos naapurin mahdollisuus omaan kaivoon ei esty. Se vaatii tarkan suunnittelun.
• Maapiiri. Isolla tontilla keruuputkiston voi asentaa vaakasuoraan lähelle maanpintaa. Tavallinen pientalo tarvitsee siihen Mikkelin ohjeen mukaan noin 1 000–2 000 neliötä, eikä alueen päälle voi rakentaa.
• Vesistö. Vesistöön asennettava keruuputkisto vaatii Motivan mukaan rakentamisluvan, vesialueen omistajan luvan ja mahdollisesti vesiluvan.
• Vesilupa. Vesiluvat ratkaisee Lupa- ja valvontavirasto. Sen tavoittelema keskimääräinen käsittelyaika on kahdeksan kuukautta, ja hanketta ei yleensä saa aloittaa ennen lainvoimaista lupaa.

Mitä vaihtoehtoja on, jos maalämpö ei onnistu?

Lähin vaihtoehto on usein ilma-vesilämpöpumppu, koska se käyttää samaa vesikiertoista lämmönjakoa eikä tarvitse kaivoa. Motivan mukaan sen voi asentaa myös pienelle, tiiviisti rakennetulle tontille. Ulkoyksikön sijoituksesta ja mahdollisesta luvasta kannattaa kysyä urakoitsijalta.

Luvut ovat arvioita. Ilma-vesilämpöpumpun hinta ja vuosilämpökerroin ovat laskurin epävarmimmat luvut, ja kulut riippuvat ilmastosta, kuten oppaassa ilma-vesilämpöpumpun toiminnasta pakkasella kerrotaan. Öljytalon vastaava vertailu on oppaassa öljylämmityksen vaihtoehdoista.

Missä järjestyksessä asia kannattaa selvittää?

1. Katso Vesi.fi:n karttapalvelusta, onko tontti pohjavesialueella.
2. Kysy kunnan rakennusvalvonnasta, rajoittaako rakennusjärjestys kaivoja ja tarvitaanko lausunto ympäristöviranomaiselta.
3. Merkitse asemapiirrokseen talo, rajat, omat ja naapurien kaivot sekä jätevesijärjestelmä ja mittaa etäisyydet.
4. Puhu naapurille ajoissa, jos kaivo tulisi lähelle rajaa.
5. Jos asia jää epäselväksi, pyydä urakoitsijalta arvio kaivon paikasta. Jos kaivo ei ole mahdollinen, vertaa muita vaihtoehtoja samalle talolle.

Tämän oppaan on tehnyt Lämmitysarvion toimitus. Emme myy emmekä asenna laitteita. Korjauspyynnöt: [email protected].

Lue myös

Mitä öljylämmityksen tilalle vuonna 2026?

Vaihtoehdot samalle öljytalolle: lämmön hinta senttiä kilowattitunnilta, vuosikulut, investointi ja vähennyksen määräaika.

Lukuaika noin 3 min

Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu pakkasella ja Pohjois-Suomessa?

Lämmitystarve 16 paikkakunnalla, pakkastunnit ja vuosilämpökerroin säävyöhykkeittäin sekä se, mitä kovalla pakkasella tapahtuu.

Lukuaika noin 4 min

Paljonko kotitalousvähennys pienentää ilma-vesilämpöpumpun hintaa?

Kaksi laskettua taloa yhdelle ja kahdelle hakijalle. Mukana syy, miksi kahden hakijan vähennys voi olla yhden hakijan vähennystä pienempi.

Lukuaika noin 3 min