Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu pakkasella ja Pohjois-Suomessa?

Päivitetty 2.11.2026. Lukuaika noin 4 min.

Toimii, mutta teho ja hyötysuhde laskevat ulkolämpötilan mukana, ja kovalla pakkasella lisälämpö tulee yleensä sähkövastuksesta tai muusta rinnakkaisesta lämmityksestä (Motiva 2026). Motivan mukaan pumppu käy koko Suomeen, ja päälämmitykseksi se sopii erityisesti Etelä-Suomeen. Ilmatieteen laitoksen lukujen mukaan lämmitystarve on Oulussa 24 % ja Sodankylässä 52 % suurempi kuin Vantaalla.

Kuinka paljon lämmitystarve vaihtelee paikkakunnittain?

Ivalossa lämmitystarve on yli puolitoistakertainen Vantaaseen verrattuna. Lämmitystarveluku kuvaa, kuinka paljon lämpöä rakennus tarvitsee paikkakunnan säässä, ja lämmitysenergian kulutus on Ilmatieteen laitoksen mukaan suunnilleen suoraan verrannollinen siihen.

Mitä pumpulle tapahtuu kovalla pakkasella?

Teho laskee, ja jossain vaiheessa pumppu ei enää riitä yksin. Ympäristöministeriön laskentaoppaassa alimmaksi toimintalämpötilaksi on oletettu −20 °C, ja kovempi pakkanen hoidetaan lisälämmöllä. Motivan mukaan pumppu tarvitsee aina rinnakkaisen lämmitysmuodon, joka riittää koko tarpeeseen kovimmilla pakkasilla. Yleensä se on laitteen oma sähkövastus, ja vastus nostaa kulutushuippuja ja käyttökuluja.

Siksi ratkaisevaa on, kuinka paljon lämmöstä osuu kylmimmille tunneille. Ministeriön oppaan vertailuvuonna −20 °C tai kylmempää on Helsingissä 26 tuntia ja Sodankylässä 624 tuntia. Näille tunneille osuu astetunneilla laskettuna Helsingissä 0,8 % ja Sodankylässä 15,8 % koko vuoden lämmitystarpeesta.

Paljonko pohjoinen ja patterit heikentävät hyötysuhdetta?

Pohjoinen näkyy eniten lisälämmössä ja käyttöveden lämmityksessä. Pattereihin tai lattialämmitykseen lähtevän veden eli menoveden lämpötila vaikuttaa pumpun vuosilämpökertoimeen enemmän kuin säävyöhyke. Kerroin kertoo, montako kilowattituntia lämpöä pumppu tuottaa keskimäärin yhdellä sähkökilowattitunnilla.

Kertoimissa ei ole mukana lisälämpöä. Pumpun osuudet ovat ministeriön oppaan taulukosta. Ne koskevat taloa, jossa pumpun ilmoitettu teho eli nimellisteho vastaa talon suurinta lämmitystehon tarvetta, menovesi on 40 °C ja tilojen lämmitykseen kuluu kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin käyttöveden lämmitykseen. Jos nimellisteho on 60 % tarpeesta, osuudet ovat 79 %, 76 % ja 67 %. Loput lämmöstä tuottaa lisälämmitys. Ministeriön opas kuvaa vuoden 2012 tyypillisiä laitteita, ja uudempaa julkista vyöhyketaulukkoa emme löytäneet.

Motivan mukaan hyötysuhde on korkeimmillaan vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, koska menovesi on silloin viileämpää. Vanhat patterit voivat vaatia korkeamman lämpötilan, joten sama pumppu voi tuottaa eri talossa selvästi eri tuloksen. Maalämmön vastaava kerroin 40 asteen menovedellä on ministeriön oppaassa 3,0–3,1, kun ilma-vesilämpöpumpulla se on 2,4–2,5.

Mitä Motivan esimerkit kertovat kuluista?

Motivan laskelmassa ilma-vesilämpöpumppu oli kummassakin talossa maalämpöä kalliimpi käyttää. Keskisuomalaisessa 1990-luvun talossa sähkö maksoi 16 sentin hinnalla ilma-vesilämpöpumpulla 1 240 euroa vuodessa ja maalämmöllä 910 euroa. Eteläsuomalaisessa 1970-luvun talossa luvut olivat 1 800 ja 1 440 euroa.

Motivan esimerkkien lämmöntarve on noin 17 000 ja 27 000 kilowattituntia. Kun sen jakaa näitä kuluja vastaavalla sähkömäärällä, ilma-vesilämpöpumpulle tulee kertoimeksi noin 2,2 ja 2,4 ja maalämmölle noin 3,0. Laitevalinnalla on myös merkitystä. Saman merkin ja teholuokan laitteiden hintaero voi Motivan mukaan olla 6 000 euroa, ja kalliimmat mallit tuottavat lämpöä jonkin verran paremmin kovemmassa pakkasessa.

Miten laskuri ottaa pohjoisen huomioon?

Kerrointa laskuri ei vielä korjaa pohjoista varten. Laskuri käyttää koko maalle samaa väliä 2,2–3,0, eikä postinumero muuta sitä. Jos syötät toteutuneen kulutuksesi, paikkakuntasi ilmasto näkyy lämmitystarpeessa, mutta kerroin pysyy samana.

Esimerkiksi 160 neliön öljytalossa, joka kuluttaa 3 200 litraa vuodessa, laskuri arvioi käyttökuluiksi ilma-vesilämpöpumpulla 1 200–2 450 € ja maalämmöllä 1 200–2 000 €. Pohjoisessa tai talossa, jonka patterit tarvitsevat kuumaa vettä, kannattaa katsoa ilma-vesilämpöpumpun kulujen ylärajaa. Pidä laskurin kertoimen ylärajaa 3,0 hyvän tapauksen lukuna, koska se on korkeampi kuin ministeriön oppaan ja Motivan luvut. Sama luku on Boschin esimerkkilaskelmassa.

Mitä urakoitsijalta kannattaa kysyä?

Pyydä urakoitsijalta kirjallisesti arvio siitä, kuinka suuren osan vuoden lämmöstä pumppu tuottaa juuri sinun paikkakunnallasi ja mikä on menoveden lämpötila kovimmilla pakkasilla. Kysy myös alin toimintalämpötila ja se, mihin ulkolämpötilaan asti pumpun teho riittää talolle yksin.

Jos tontille saa porata, vertaa tarjousta maalämpöön. Sen lämmönlähde pysyy lähes tasalämpöisenä, ja Motiva pitää sitä sopivana päälämmitykseksi kaikkialle Suomeen. Jos porata ei saa, vaihtoehdot on koottu oppaaseen siitä, mitä voit tehdä, kun maalämpökaivoa ei saa porata. Sähkön hinnan vaikutus kuluihin on laskettu oppaassa sähkön hinnasta lämmityksessä.

Tämän oppaan on tehnyt Lämmitysarvion toimitus. Emme myy emmekä asenna laitteita. Korjauspyynnöt: [email protected].

Lue myös

Mitä öljylämmityksen tilalle vuonna 2026?

Vaihtoehdot samalle öljytalolle: lämmön hinta senttiä kilowattitunnilta, vuosikulut, investointi ja vähennyksen määräaika.

Lukuaika noin 3 min

Mitä sähkö maksaa lämmityksessä vuonna 2026?

Tilastokeskuksen kuukausihinnat kahdelle kulutusluokalle ja laskelma yhden sentin vaikutuksesta lämmityskuluihin.

Lukuaika noin 3 min

Kun maalämpökaivoa ei saa porata: syyt ja vaihtoehdot

Mikä voi estää porauksen, mahtuuko kaivo tontille, miten esteen voi kiertää ja mitä muut vaihtoehdot maksavat samassa talossa.

Lukuaika noin 3 min